KANNANOTOT
Kannanotot
Mikä on lukion oikea tarkoitus? » -Jani Puhakka
Tasoryhmien puolesta » -Jani Puhakka
Kaupat avattava sunnuntaisinkin » -Jani Puhakka & Paavo Perälä
Oppivelvollisuusiän nosto ei ole ratkaisu » -Riikka Komulainen
Ei sukupuolikiintiöille » -Riikka Komulainen
Korkeakoulutus vs. menestyminen työelämässä » -Riikka Komulainen
Kunnallisten palveluiden kilpailuttamisesta » -Riikka Komulainen
Valtio rankaisee ahkeraa työntekijää » -Riikka Komulainen
Mikä on lukion oikea tarkoitus?
Hyvinkään Sveitsin lukion Wilmassa pyörii nimienkeräysviesti, jotta myös syksyllä olisi mahdollista toteuttaa terveystiedon abikurssi. Sama ongelma on myös ainakin historiassa ja yhteiskuntaopissa. Koulun kurssitarjottimelta ei löydy abikursseja kyseisiin aineisiin syksyn osalta. Abikursseja näissä aineissa tarjotaan vain ennen kevään kirjoituksia.Pistää miettimään selaillessa lukioiden kurssitarjontaa, miksi liikunnan, musiikin ja kuvaamataiteen valinnaisia kursseja on niin paljon tarjolla, ettei edes ylioppilaskirjoituksiin valmisteleviin kursseihin ei riitä resurssit. Lukiossa on pakko suorittaa kaksi kurssia liikuntaa ja kolme kurssia taideaineita, mutta silti tarjonnasta löytyy näiden lisäksi monta kymmentä valinnaista kurssia kyseisistä aineista. Kysynkin siis, onko oikein, että taideaineista kiinnostuneet saavat valita laajasta tarjonnasta, kun taas ylioppilaskirjoituksiin tähtäävät joutuvat selviämään ilman kertauskursseja.
Lukio-opiskelun päämääränä ovat ylioppilaskirjoitukset. Eikö oppilaille tulisi luoda parhaat mahdolliset edellytykset pärjätä niissä ja näin antaa hyvät lähtövalmiudet yliopisto-opiskelulle. Mielestäni ei ole oikeutettua, että pieni joukko taideaineiden ystäviä nauttii laajasta valikoimasta kaikkien historian, yhteiskuntaopin ja terveystiedon reaalikokeisiin syksyllä osallistuvien oppilaiden kustannuksella.
Hyvinkään yhteiskoulun lukion kurssitarjottimelta kyseisten aineiden abikursseja löytyy myös syksylle. Esille nouseekin myös kysymys, onko järkevää, että Hyvinkäällä on kaksi alle 500 oppilaan lukiota?
Jani Puhakka
Puheenjohtaja
Hyvinkään Kokoomusnuoret
Tasoryhmien puolesta
Ryhmäkokojen kasvattamista on vastustettu paljon ja Hyvinkäänkin kaupunginvaltuusto teki päätöksen, ettei säästömielessä ryhmäkokoja kasvateta. Mielestäni olisi syytä nähdä yhtenä hyvänä vaihtoehtona paljon kehutun koulutusjärjestelmämme kehittämiseen siirtymistä tasoryhmien käyttöön.
Nykyisessä järjestelmässä, jossa kaikentasoiset oppilaat opiskelevat samoissa, noin 25 hengen ryhmissä, tasoerot aiheuttavat paljon ongelmia. Oppilaat, joille koulunkäynti on helppoa, joutuvat odottamaan hitaammin oppivia, mikä on sekä turhauttavaa heille, että tehotonta. Tällaisesta systeemissä kärsivät kaikki. Tasoryhmien etuna on se, että resursseja pystytään kohdistamaan juuri niihin oppilaisiin, jotka niitä eniten tarvitsevat. Ne, joilla on oppimisvaikeuksia, saavat kaipaamansa huomion, ja paremmin menestyvät pääsevät opiskelemaan heille sopivaa tahtia.
Jokainen varmasti tietää, mikä ihmistä motivoi eniten, ja sehän on kilpailu. Tasoryhmien avulla pystyttäisiin suomalaiseen yhteiskuntaan luomaan voittamisen kulttuuria, joka täältä kokonaan puuttuu. Nykyisessä yhteiskunnassa ihmisiltä ei vaadita enää juuri mitään. Tästä seuraa se, että ihmiset tahtovat yleensä mennä sieltä missä aita on matalin, eivätkä he halua taistella päämääriensä eteen, koska se riittää nyky-yhteiskunnassa vallan mainiosti. Tasoryhmissä tulevaisuuden yhteiskunnan peruspilareista tulisi ihmisiä, jotka haluaisivat saada itselleen ja muille parasta työnteon avulla.
Toivottavasti Into, Tieto ja Taito nostavat päätään tulevaisuudessa ja Suomestakin tulee voittajien maa.
Jani Puhakka
Puheenjohtaja
Hyvinkään Kokoomusnuoret
Kaupat avattava sunnuntaisinkin
Suomessa yli 400m² kaupat saavat olla auki sunnuntaisin vain sesonkiaikoina. Minkä takia ihmisille ei haluta antaa mahdollisuutta tehdä ostoksiaan sunnuntaisin mieleisessään kaupassa. Kauppiaat kuitenkin olisivat halukkaita pitämään kauppansa auki sunnuntaisin. Onko tervettä että kilpailua rajoitetaan vastoin kysyntää ja tarjontaa. Euroopan vähittäis- ja tukkukauppaa edustavan EuroCommerce ennustaakin, että tulevaisuudessa kaupat ovat auki joka päivä kaikkialla Euroopassa. Suomen Kaupan liiton ykköstavoite onkin lopettaa kauppojen aukioloaikojen sääntely. Jos se ei onnistu, tähdätään ympärivuotiseen sunnuntaikauppaan.
Nykyinen säädäntö sallii “isojen” kauppojen sunnuntaiaukiolon kesäisin ja joulun alla. Miksi kaupat eivät voi olla auki sunnuntaisin ympäri vuoden? Nykyään laki suosii härskisti pieniä lähikauppoja, jotka eivät pärjää terveessä hintakilpailussa. Totuushan on se että suuret yksiköt ovat halvempia ja tehokkaampia kaikessa määrin. Täytyykö pieniä kauppoja suojella “isoilta pahoilta”, jotka myyvät tuotteitaan kilpailukykyisin hinnoin. Miksi pienille kaupoille annetaan yksinoikeus sunnuntaimyyntiin? Jos lähikaupat eivät pysy pystyssä nykyisillä hinnoillaan ilman sunnuntaimonopolia, eikö se olekin vain osoitus siitä, miten tehottomia ne ovat!
Ihmiset haluavat varmasti tehdä ostoksia sunnuntaisin. Sunnuntainahan monilla ihmisillä on vapaata töistä, ja näin ollen aikaa tehdä ensi viikon ruokaostokset. Yksi aukiolopäivä lisää lieventää mahdollisia ruuhkia ja näin ollen siitä hyötyvät niin asiakkaat kuin työntekijätkin.
Kauppojen sunnuntaiaukioloaikojen vapauttamisen vastustajat perustelevat kantansa yleensä täysin naurettavilla väitteillä. Esimerkiksi ollaan huolissaan siitä, että miten kassoilla työskentelevät yksinhuoltajaäidit joutuisivat tekemään sunnuntaisinkin töitä ja heidän lapset eivät saisi olla äitien kanssa edes viikonloppuisin. Suomessa on kuitenkin viikoittainen työaika rajattu laissa, joten missä määrin työpäivien jakautuminen vähentää “perheen laatuaikaa”? Ja tietenkään ei kukaan ei pakota tekemään töitä sunnuntaisin, jos vaikka satut olemaan uskonnollinen henkilö ja haluat pyhittää lepopäivän. Kuka voi rehellisesti väittää, että esimerkiksi Hyvinkään yli 400m²:n kauppoihin ei löytyisi työntekijöitä, jotka haluaisivat tehdä töitä sunnuntaisin. Varmasti pelkästään Hyvinkään toisen asteen oppilaitoksista löytyisi muutama sata halukasta tekemään työtä tuplapalkalla!
Hyvinkään Kokoomusnuoret kannattavat vapaakauppaa myös sunnuntaisin.
Jani Puhakka & Paavo Perälä
Hyvinkään Kokoomusnuoret
Oppivelvollisuusiän nosto ei ole ratkaisu
Demarinuoret ovat asettuneet kannattamaan oppivelvollisuuden pidentämistä kahdeksaantoista ikävuoteen asti.
Näin heidän mielestään ehkäistään nuorten syrjäytymistä tehokkaasti. En todellakaan näe tätä aitona ratkaisuna nuorten syrjäytymiseen. Pakkosijoittaminen esimerkiksi nuorisokouluun olisi hyvin keinotekoinen tapa saada näyttämään, että kaikki alle 18 -vuotiaat opiskelevat eikä työttömyyttä ja/tai syrjäytymistä ole. Sen sijaan olisi tärkeää puuttua niihin syihin, jotka aiheuttavat opiskelujen keskeytymisen peruskoulun jälkeen. Ensisijaisen tärkeää olisi motivoida nuoret opiskelemaan oma-aloitteisesti ja varmistaa, että toisen asteen opiskelupaikkoja ja -mahdollisuuksia on tarpeeksi. Koska keskeytyksiä tulee varmasti jatkossakin eri syistä, saattaisi nuorisokouluissa olla ruuhkaa lukuvuoden lopulla. Vai voidaanko oppivelvollisuuden varjolla pakottaa opiskelemaan aloitettu toisen asteen tutkinto tai lukuvuosi loppuun, jos se ei tunnukaan oikealta?
Kannanotossa demarinuorten puheenjohtaja Välimäki sanoo myös, että ”Oppivelvollisuusiän nosto velvoittaa yhteiskunnan takaamaan jokaiselle nuorelle mahdollisuuden kykyjen ja halujen mukaiseen koulutukseen.” Tällainen tilanne olisi absurdi. Kyllä, yhteiskunnan tulee taata jokaiselle mahdollisuus opiskeluun, mutta aloituspaikkojen suhde tulee olla jokseenkin suhteessa työpaikkojen määrään. Yhteiskunnan eli veronmaksajien käyttämät rahat koulutukseen on sijoitus tulevaisuuteen. Sijoitus on ollut kannattava, kun koulutuksesta valmistuneet saavat alansa töitä ja ryhtyvät veronmaksajiksi. Jos Välimäen mainitsemalla periaatteella lähdettäisiin kouluttamaan kaikista sitä mitä he haluavat, olisi työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma vielä nykyistäkin pahempi.
Riikka Komulainen
varapuheenjohtaja
Kokoomuksen Nuorten Liitto
Ei sukupuolikiintiöille
Pääministeri Vanhanen ja sosiaali- ja terveysministeri Haatainen ovat lähestyneet pörssiyrityksiä kirjeellä, jossa kehotetaan palkkaamaan yritysten hallituksiin lisää naisia. Jos tarkoituksena on saada naisen eurosta miehen veroinen, ei se tällä systeemillä onnistu. Se, että naisia valitaan enemmän hallituksiin, ei todennäköisesti kuitenkaan poista munalisää miesten palkoista.
Nyky-Suomessa on naisten osuus ylemmistä toimihenkilöpaikoista noussut viimeisessä kahdessakymmenessä vuodessa 23 prosenttiin, mikä vastaa suunnilleen naisten osuutta työvoimasta. Kyllä Suomen businessmaailmassa pärjäävät naiset siinä missä miehetkin.
Poliittisia luottamustoimiahan säätelee sukupuolikiintiö. Onkin harmillista, että johonkin luottamustoimeen olisi tarjolla pätevä ja halukas henkilö, mutta valinnan estää hakijan väärä sukupuoli. Varsinkin kuntien luottamusvalinnoissa tämä tulee aika ajoin esiin. Olisi hurjaa, jos valtion taholta ryhdyttäisiin säätelemään myös yksityisten yritysten hallitusten kokoonpanoja sukupuolen mukaan.
Itse en ainakaan haluaisi mihinkään luottamustoimeen ns. kiintiöpaikalle. Mielestäni myös poliittiset luottamuspaikat voitaisiin jatkossa jakaa ilman sukupuolikiintiöitä.
Riikka Komulainen
Hyvinkään Kokoomuksen Nuoret Ry
Korkeakoulutus vs. menestyminen työelämässä
Korkeakoulutus ja menestyminen työelämässä eivät enää kulje käsi kädessä. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa työmarkkinoilla, sillä Suomessa ylikoulutettujen ihmisten määrä uhkaa nousta ja perinteisillä "duunari-aloilla", esimerkiksi rakennus- ja terveydenhoitoaloilla, on pula osaavista ja motivoituneista tekijöistä. Näiden ammattikoulupohjaisten alojen kiinnostavuuden lisääminen on tärkeä haaste. Onneksi nykyään ihmistä ei lokeroida koulutuksen tai ammattinimikkeen mukaan, eivätkä vähemmän kouluttautuneet ihmiset eivät ole yhteiskunnassa arvottomampia kuin korkeakoulutetut. Sivistys ei aina ole kiinni tutkinnosta tai tavasta opiskella. Sivistys on sydämen asia.
Tällaisessa tilanteessa täytyy vakavasti miettiä korkeakoulujen ja yliopistojen sisäänottomäärien rajaamista. Suomessa alkaa olla usean loppututkinnon omaavia ihmisiä, joilta kuitenkin puuttuu käytännön työkokemus. Tästä syystä käydään aktiivista keskustelua yliopistojen valmistumisaikarajojen asettamisesta. Mielestäni kuitenkin myös työkokemuksen kartuttaminen opiskeluaikana täytyy olla mahdollista. Todellisuudessa opiskelujensa lomassa työssä ollut henkilö on vahvemmilla työtä hakiessaan. Yhä useampi työnantaja arvostaa kokemusta työelämässä ja oikeaa asennetta enemmän kuin koulutusta. Työnhakijat taas arvioivat koulutuksen tärkeimmäksi. Sekä työnantajien että työnhakijoiden tarpeiden ja arvostusten tulisi kohdata paremmin tulevaisuudessa. Toivottavasti tästä saadaan aikaan keskustelua ja pohdintaa kahvitauoilla ja välitunneilla!
Riikka Komulainen
Puheenjohtaja
Hyvinkään Kokoomuksen Nuoret Ry
Kunnallisten palvelujen kilpailuttaminen
On harmillista että useilla ihmisillä on kunnallisten palvelujen kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta sellainen mielikuva että näin ne ajetaan alas. On kaikkien edun mukaista että kunta järjestää peruspalvelut, mutta onko kunnan pakko tuottaa kaikki itse? Tuntuu kuin ihmisillä olisi pelko että yksityisiltä ostetut palvelut olisivat huonompia. En usko että yksityisen palkkalistoilla oleva lääkäri hoitaa potilastaan huonommin kuin kunnan palkkalistoilla oleva. Toimiva esimerkki on koulukyydit, se on ulkoistettu palvelu ja uskon että nämä yksityiset kuljettajat vievät koululaiset yhtä turvallisesti ja ajallaan kouluun kuin jos kaupungilla vaihtoehtoisesti olisi oma kalusto ja kuljettajat.
Ulkoistamisella voidaan saada aikaan myös merkittäviä säästöjä. Esimerkkinä Askolan kunta täällä etelä-Suomessa kilpailutti ja ulkoistaa nyt lähes kaikki kunnan palvelut, säästöä kertyy n. 10%. On selvää että Hyvinkäällä kaikkea ei pidä eikä kannatakaan ulkoistaa, mutta mm. keväällä voimaan tuleva hoitotakuu on sellainen tavoite johon lisäresursseja tarvitaan. Lisäksi kaupunki näyttää huonoa esimerkkiä pitämällä jatkuvasti määräaikaisia työntekijöitä esim. hoitohenkilökuntaa. On selvää että hoidon määrän tarve ei ainakaan tule vähenemään seuraavaan kymmeneen vuoteen.
Riikka Komulainen
Kokoomus
Valtio rankaisee ahkeraa työntekijää
Suomessa ei työn tekeminen kannata. Ei ainakaan kakkostyön tekeminen. Useat kuitenkin tekevät, koska haluavat tehdä palkallaan muutakin kuin tulla juuri ja juuri toimeen. Esim. taatakseen lapsilleen mahdollisuuden harrastaa lajeja, joihin esim. harvalla yksinhuoltajalla on mahdollisuutta lapsiaan laittaa. Olisi kohtuullista, että ahkerat ja viitseliäät työntekijät saisivat myös nauttia työnsä tuloksista.
Myös ylitöiden tekijät kärsivät tilanteesta. Vaikka ylitöistä maksetaan asianmukaisesti korotettua korvausta, häviää työntekijä siinä, että ylityöt menevät lisäveroprosentille. Tai ainakin kannattaa laittaa, muuten verottaja mätkäisee.
Suomessa on paljon kahden tai useammankin työn tekijöitä. Tämä osaltaan todistaa myös sitä, että töitä on. Työnteon tulee olla kannattavaa kaikille, myös opiskelijoille ja pätkätyöläisille. Tähän voitaisiin vaikuttaa tukijärjestelmää muokkaamalla ja opiskelijoiden tulorajoja korottamalla. Kaikki kunnia niille reippaille, jotka tekevät töitä, vaikkei se kannattaisikaan.
Riikka Komulainen
Kokoomus
© Hyvinkään Kokoomusnuoret ry 2006-2009